Kasa suomiherkkuja

Tänään illalla haettiin lentokentältä fafa. Fafa avasi laukkuaan josta paljastui "hieman" suomiherkkuja(paitsi nuudeleita ei ihan suomiherkuksu voi kutsua...). Kahvi maistui kahvilta ja karkit karkilta, nammm!
Sen, kuinka iso asia ruuat ja herkut on, tajuaa vasta kun mitään tuttua ei ole saatavilla. Yllätyin kuinka suuri asia nimenomaan tutut herkut ovat itselleni. Pidän kyllä aika kaikkiruokaisena ja maistelevana ihmisenä itseäni, mutta ilmeisesti tarvitsen kipeästi myös niitä tuttuja makuja elämääni. Koen jopa ahdistusta siitä, etten saa mistään ruuasta/herkusta "sitä juttua" vaikka kuinka yritän ja ympäri kyliä etsin. C väittää kyllä, että se johtuu koti-ikävästä, mutta minä väitän, että mikään ei vaan todellakaan maistu samalta ja yhtä hyvältä. Jotkut melkein, muttei kuitenkaan. B)