Kaksplus.fi

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Nyt se alkaa, HYVÄÄ JOULUA!

Liikkeissä on soinut viikon ajan joululaulut ja halloweenasujen lisäksi jouluhypetys on nähtävästi alkanut. Nyt on lokakuu, kesäsää ja kaupoissa oveen kiinnitettäviä It's snowing-kylttejä. Eh... taisihan sitä kerran sataa ohuesti 2007.

Ja se ei ole siis mitään ripi ripi pari hyllyä joulupalloja vaan pysähdyin tällaisen edessä, tadaa!:



Ensin piti sulatella mutta jes pääsin mukaan intoiluun. Pääsin jopa niin hyvin, että päätin ostaa itselleni keijuasun halloweeniksi kunhan nyt äkkiä sellaisen löydän. Pitäähän se nyt hassutella ja intoilla ihan kaikkea. Pihat on nyt koristeltu tai siis KORISTELTU halloween-teemalla ja odotan innolla kunhan ne poistuu ja tilalle tulee joulukoristeet. Ovat varmaan juuri niin överit kun osaan kuvitella, kaikki muukin on ollut jo "kuten leffoissakin". Ihanaa, yritän pysytellä mukana. :)

En ikävöi nyt niin kipeästi Suomeen mitä vielä äsken, eli alan tottua. Haluan toki kotiin, mutta osa siitä on jo hiipunut ja tulen varmasti aina kaipaamaan tänne takaisin kun täältä lähdetään. Iso syy on se tervetullut olo kaikkialle lasten kanssa. Perheen kanssa meneminen on kuitenkin tällä hetkellä elämässä todella isossa roolissa.

Hyvänä esimerkkinä lapsi parkuu kassajonossa, myyjä lepertelee ja takana olevat ihmiset pelleilee lapselle että saisin ostokseni hoidettua, lapsi hiljenee hämmästyksestä hymyilemään. Ah KIITOS! Tai kuljen lasten kanssa kävelytiellä ja penkillä istuva nainen hihkaisee puhelimeen, että täällä on ooi ihania lapsia menossa ohi tai kun mies kävelee tien yli ja vilkuttelee iloisesti lapsille ja se toistuu, toistuu ja toistuu.

Yhden päivän aikana saan enemmän hymyjä, kohteliaisuuksia ja iloisia keskusteluja tuntemattomien kanssa kuin Suomessa kuukauden aikana. Se tekee paljon, ei enää ahdista yhtään niin paljon mennä taaperon kanssa ostoksille "apua mitä jos se alkaa huutamaan". Lapsetkin varmasti vaistoavat tällaisen stressin ja hei ei sen lapsen tarvitsekaan osata istua hiljaa paikallaan, ihmiset kyllä ymmärtävät ja hymyilevät, koska se kuuluu hyviin käytöstapoihin ja hei se on lapsi, taaperokin vasta. Kyllä näidenkin lapset joskus huutavat, mutta vanhemmat eivät vaikuta yhtään niin ahdistuneilta tai muutenkaan ajattele lähtökohtaisesti "kunhan se on hiljaa ettei näy eikä kuulu". 



Tuntuu jotenkin kurjalta palata yhtäkkiä tällaisten asioiden vuoksi, vaikka siihen oli melkein jo tottunut Suomessa. Taitaa mennä siis niin, että kun olen Suomessa kaipaan tänne ja kun olen täällä, kaipaan Suomeen. Onneksi siellä on lunta, ruokaa ja ystäviä/sukulaisia joita kaipaan kuitenkin niin kipeästi, että tuntemattomat tympeät ihmiset unohtuvat. Aion kuitenkin entistäkin enemmän puhua pelottavan iloisesti tuntemattomille, joten varokaa vaaraa.





6 kommenttia :

  1. Oho, jopas on aikaisin siellä joulu :D

    VastaaPoista
  2. No siinä on joulua kerrakseen :D. Tänään huomasin kaupungilla, että täällä oli jo ripustettu osa jouluvaloista kaduille, onneksi niissä ei vielä ole valot päällä. Ja muutama kauppa on jo laittanut joulukoristeita myyntiin. Please ei vielä, liian aikaista!

    VastaaPoista
  3. Heips!
    En ole hetkeen katsonut sun blogia...
    Te olette muuttaneet Jenkkilään.:O

    Ihania kuvia!!!!

    Oikein hyvää joulun odotusta!<3

    T. Lispetti

    VastaaPoista

Mukavaa jos kommentoit! :)