Suomireissu!

Tätä juuri kaipasinkin, synkkääkin synkempää vetistä ja harmaata keliä. Eikä se ole sarkasmia! :D

Sataisipa edes yhtenä päivänä ihan hetken lunta niin tuntuisi lumoavalta.

Ekat päivät tuntui siltä, kuin ihmiset jotenkin "katsoisivat pahalla". Aikaisemmin se ei tuntunut siltä, koska sitä oli niin tottunut mököttävän näköisiin naamoihin.
 Kaupassa vähän ahdisti jopa kun tuntui koko ajan, että on tiellä ja kun yritti hymyillä ihmisille, ei toivoakaan saada takaisin hymyä. Tuossa muuten selkeä ero, Suomessa pitää olla valppaampana siihen, ettei vahingossakaan ole edessä. Jenkeissä ei tarvinnut siitä niin piitata, koska jos jäi vahingossa tukkeeksi johonkin, ystävällisesti "excuse me" ja kahden ihmisen hymyily ja reipas väistäminen oli selvä juttu. Ei mitään ihmeellistä, maailma ei nyt toiminut sekunnissa täydellisesti niin, että siitä pitäisi niin ärsyyntyä kun ei tajuttu väistää salamana pyhässä hiljasisuudessa. Täällä hiljaisesti vaan odotellaan, että joku menisi pois alta tai tuhahdetaan mihin on aina pakko kommentoida jotain.

Aika outoa, miten nopeasti jotkut asiat omassa kotimaassakin alkaa tuntua oudoilta ja jopa ahdistavilta. Alkaa surullisesti huomaamaan joitain asioita mitkä ennen ovat olleet "normaalia". En tiedä onko se sitten hyvä asia. :D Nyt yhtäkkiä ne perustallaajat tuntuvat kauhean vihaisilta ja ylimielisiltä ihmisiltä, vaikka tuskin he sitä sisimmissään ovat, sitä nyt vaan on jokin ihme tapa olla sen näköinen, kun vihaisi kaikkea ja kaikkia ympärillään. Tuskin nyt 95% sattuu olemaan se kaikkein väsynein ja kauhein päivä päällä jona itsekin tulee oltua tyhjällä katseella.

Huomaatteko te tätä ympärillänne? Itse en niinkään noteerannut aikaisemmin. Tiedostin, mutta ei se tuntunut koskaan juuri miltään jos ei jokin ääritapaus sattunut kohdalle.


No mutta positiivisiin asioihin. Huomenna saa nähdä taas ihania ystäviä yhteissynttärillä, grillailla, syödä oikeasti hyvää savu- ja graavilohta ja haistaa Suomen ihana luonto. Kaliforniassa kun ei haise tai tuoksu koskaan oikein mikään, paitsi pissa San Franciscon keskustan nurkilla. Ihmisiä on tulossa meille Kouvolasta käymään ja voidaan viettää aikaa myös ilman lapsia kivalla tunteella, kun lapset voivat mummolassa olla parhaassa hoidossa mitä on. :)

Kerhoon oltiin menossa ja yritin jotenkin poseerata kuvalle, eipä siitä sen enempää. Lapsilla ainakin meno päällä! Vaatepulmaan törmäsi heti ja kyhäiltiin kaapista löytyneillä jokseenkin lämpimät sekalaiset vaatteet vaikka ei näillä vielä kahdeksaksi tunniksi puistoon voisi mennä! :D





Ihania kirpeitä päiviä!