lauantai 5. maaliskuuta 2016

Kuulumisia

Palasin vakkaripaikkaani kesälle asti ja sen jälkeen on jätettävä haikeana hyvästit työpaikalle, en ole raaskinut sitä luovuttaa tätä ennen, vaikka vähän houkuttelikin oman alan työt jossain vaiheessa. 




Hirvitti vain ajatus siitä, ettei olisi sitä turvallista sanaa "vakituinen". En kuitenkaan halua jäädä työhön josta en saa mitään irti tai tunnu kehittyvän yhtään, enkä pysty oikein antamaankaan mitään ihmeellistä itsestäni niin "itseään toistavassa" työssä. Työkavereihin ja hyvään työnjohtajaan sitä on kiintynyt ja siksi lähtö tuntuu aina haikealta, paikka on kotoisa ja turvallinen, mutta työ ei ole mun juttu. 4:40 aamut on myös jo niin aikaisia, että nukkumaan on joka ilta kiire, muuten väsyttää liikaa. Positiivisena puolena tietenkin taas se, että aikaiset aamut tarkoittaa meillä lyhyempää päivää lapsille dagiksessa, koska mieheni menee kuitenkin ihmisten aikoihin töihin. 


Tänä viikonloppuna meillä oli lapsivapaata ja ei oikeastaan tehty juuri mitään. Kuinka ihanaa! :D
Löhöiltiin vaan ja syötiin herkkuja. Nyt olo on levollinen ja lapsetkin alkaa yksitellen palailemaan kotiin. 












Meidän tarjous talosta meni eilen umpeen ja maanantaina saadaan kuulla, jatkavatko myyjät sitä, vai laittavatko uudelleen myyntiin. Sunnuntaina käydään katselemassa muita taloja ja niitä olisikin sitten liuta ympäri Helsinkiä. Hyvä sijainti käsitteenä kun on mulle aika laaja, kulkuyhteydet on vaan niin hyviä melkein mistä tahansa, että varteenotettavia on onneksi paljon. Sitäkään ei tiedetä, mitä oikein etsitään. Vanhaa, uutta, remontoitua vai remontoimatonta ja välillä rakentaminenkin käy mielessä. 

Mietitään näitä puolia aina vasta katselemisen jälkeen ja mietitään, onko hyvä paketti juuri meille. Kriteerinä on avokeittiö yhteydessä olohuoneeseen, tai ainakin mahdollista saada näin remontilla. Neljä makkaria niin, että jokainen lapsi saa oman huoneen, sijainti Helsingissä suht järkevä kulkuyhteyksien suhteen.



Hyvää viikonloppua kaikille! :)

P.S. kävin ottamassa kestopigmentoinnissa rajaukset arjen meikkiä helpottamaan, siitä lisää kun ne on valmiit. Hurjalta tuntui mennä silmänrajoja tatuoimaan, mutta ei ollut ollenkaan kamalaa!





4 kommenttia :

  1. Poseeraaks toi muksu ihan omasta halusta noissa pelle poseissa vai onks tossa vaan jotain äipän sätkynukke leikkejä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän pelleilee ja yhdessä kuvassa tanssii sekä laulaa. Meidän lapset liikkuu ilman käskyjäkin.

      Poista

Mukavaa jos kommentoit! :)